|
Imatralta Enonkoskelle toteutettavat vaellukset tuovat eteläeurooppalaisen pyhiinvaellusperinteen Itä-Suomeen. Henkisen sisältönsä lisäksi tavoitteena on vahvistaa Itä-Suomen kiinnostavuutta vaelluskohteena ja sitä kautta luoda uusia mahdollisuuksia alueen elinkeinotoimintaan.
Vaellukset järjestää vastikään perustettu Pyhät Polut ry -yhdistys, joka on Suomen Ladun jäsenjärjestö.
Pyhät Polut -vaellukset ovat viikon pituisia patikointeja, pyörävaelluksia, kanoottiretkiä tai kirkkovenesoutuja Suomen kauneimmilla reiteillä Imatran, Ruokolahden, Parikkalan, Punkaharjun, Kerimäen, Savonlinnan, Joensuun, Heinäveden ja Enonkosken maisemissa. Kaikki Pyhät Polut -vaellukset päättyvät Enonkoskelle.
Vaellustoiminnan esikuvina ovat mm. Espanjan ja Italian pyhiinvaellukset, mutta myös perinteiset suomalaiset vaellukset, joita on toteutettu vuosikymmenien ajan eri puolella Suomea.
-Ihmiset kaipaavat yhä enemmän henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin yhdistäviä kokemuksia. Juuri tähän tarpeeseen Pyhät Polut vastaa. Luontokokemusten kautta haluamme vahvistaa henkistä hyvinvointia ja tasapainoista elämäntapaa. Monimuotoinen vaellusreitistö eri vaihtoehtoineen tulee tarjoamaan uusia mahdollisuuksia ihmisen hiljentymisen ja rauhoittumisen kaipuuseen, sanoo Pyhät Polut ry:n puheenjohtaja, rovasti Veli-Matti Hynninen.
Kesäkuussa ensimmäinen 160 kilometrin vaellus Imatralta Enonkoskelle. Ensimmäinen 160 kilometrin pituinen vaellus toteutetaan 6.6. — 13.6.2010. Vaelluksella kuljetaan sekä valmiita ulkoilureittejä että kyläraitteja ja metsäautoteitä. Kunakin vaelluspäivänä patikoidaan oppaan johdolla noin 20 - 30 kilometrin päiväetappeja. Matkan varrella vieraillaan myös kirkoissa ja luonnontemppeleissä sekä muinaisilla pyhillä paikoilla. Ensimmäisen vaelluksen oppaana toimii tunnettu kuntoiljarovasti Jorma Kalajoki.
Vaelluksen reitillä on myös kansainvälisesti tunnettuja nähtävyyksiä, kuten esimerkiksi Imatra koskineen, Ruokolahden kirkonmäki, Oronmylly harjuineen, Putikon kylä, Punkaharju, Kerimäen kirkko ja Enonkosken maisemat. Vaellus päättyy Enonkoskella päätösmessuun.
”Pyhät Polut -vaellukset on tarkoitettu kotimaisille ja kansainvälisille kohderyhmille sekä erilaisille yhteisöille, yrityksille ja ryhmille. Ohjatun toiminnan lisäksi reitistöt palvelevat omatoimisesti vaeltavia henkilöitä ja ryhmiä”, muistuttaa Pyhät Polut ry:n varapuheenjohtaja Tuomo Jantunen.
Uusia mahdollisuuksia alueen elinkeinotoimintaan
Vaellusten henkisen ja fyysisen sisällön lisäksi Pyhien Polkujen tavoitteena on lisätä maaseudun elinvoimaa ja yrittäjyyttä. Lähiruoka, maatilamatkailu sekä majoitus- ja retkeilypalvelut ovat esimerkkejä alueista, joiden kautta voidaan monipuolistaa reitistön alueiden elinkeinorakennetta. Yhteistyötä kehitetään alueen yrittäjien kesken Pyhät Polut -tunnuksen alla.
-Tavoitteena on, että kymmenen vuoden päästä Pyhät Polut on brändi, jonka alla lukuisat Itä-Suomen maaseutuyrittäjät saavat alati kasvavaa toimeentuloa. Pyhiinvaeltajat ja retkeilijät voivat ostaa paikallisilta yrittäjiltä Pyhät Polut -ruokatuotteita, majoitusta, vuokrata veneitä ja kanootteja, opaspalveluita tai vaikkapa savusaunan lempeät löylyt, visioi Veli-Matti Hynninen.
”Kaikki Polut vievät Enonkoskelle!” Pyhien Polkujen keskuspaikaksi on valittu Enonkosken kunta. Eteläsavolainen Enonkosken kunta tunnetaan järvimaisemistaan ja erityisesti saimaannorppien suosimasta Koloveden kansallispuistosta. Puistossa sijaitseva Ukonvuori houkuttelee matkailijoita ja luterilainen luostari palvelee Pyhät Polut —vaeltajien kiintopisteenä. Kesämökkejä kunnassa on kaikkiaan noin 750 ja vakituisia asukkaita noin 1600.
Ilmoittautuminen ensimmäiselle vaellukselle 15.4.2010 mennessä sähköpostilla:
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
tai puhelimella 015-5275500.
Pyhät Polut ry
Pyhät Polut ry on vuonna 2009 perustettu yhdistys, joka on Suomen Ladun jäsenjärjestö. Yhdistyksen kotipaikka on Enonkoski. Yhdistyksen tavoitteena on edistää vaellustoimintaa Suomessa ja järjestää Pyhät Polut -vaelluksia erityisesti Itä-Suomessa. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii rovasti Veli-Matti Hynninen, varapuheenjohtajana liikuntaneuvos Tuomo Jantunen ja sihteerinä matkailun asiantuntija, maisteri Liisa Varho.
|
Hienoa, että tuollainen vaellustapahtuma/vaelluskulttuuri on vihdoinkin rantautumassa myös tänne Suomeen.
Etelä-Euroopan vaellukset kiinnostivat, mutta minulla itselläni ei olisi ollut minkäänlaisia resursseja/mahdollisuuksia lähteä vaeltamaan esim. Pyhän Jaakobin reitille.
Ilmoittautumisen 1. Pyhät Polut- vaellukselle olen jo lähettänyt ja toivottavasti pääsen mukaan.
Erittäin hienoa että on mahdollisuus Suomessakin lähteä tämäntyyppiselle vaellukselle. Tungosta tuntuu olevan, mutta jos ei tänä suvena niin ehkä ensi kesänä!
Juuri näinä päivinä kaikki ilmoittautuneet saavat kyselylomakkeen, jonka avulla selvitetään vaelluksille aikovien kuntoa ja vähän taustaakin. Kesän seitsemälle vaellukselle mahtuu vain pieni osa ilmoittautuneista.
Kyseessä on testivaellukset, joiden avulla ryhdytään sitten kehittämään reitin merkkaamista, sisältöä ja opastusta. Uskon vaelluksen olevan kaikille osanottajille uusi elämys mm. ohjelman ja opastuksen vuoksi.
Mainiota, lisää tällaista kotimaahan
Ihmisen keho on Pyhän Hengen temppeli ja sitä tulee hoitaa. Hyvä ajatus on Pyhät polut, mutta katolilaisuus tuo mukanaan nämä pyhiinvaellukset...ei mitkään pyhiinvaellukset kuulu kristinuskoon, pyhissä paikoissa käynti Jeesuksen jalanjäljillä on paikallaan Israelissa, mutta ei ne polut ole Enonkoskella millään lailla pyhiä eikä niitä pyhitetä. Parempi olisi hiljaisuuden polut ja hiljaisuus matkailussa.
Savonlinnassa ja Radio Deissa markkinoidaan Santiago de Compostelaan pyhiinvaellusreissuja. Ne ovat katolilaisuutta. Espanja ja Italia ovat paavin paikkoja, katolilaiset tekevät pyhiinvaelluksia pyhiin paikkoihin, heillä on pyhimyksiä jne.
Älkää antako itseänne eksyttää näinä viimeisinä päivinä.
Hynninen siis toivoo, että Pyhistä Poluista tulee "brändi". - Voi sitä eksytystä. Muistaakseni Jeesus ajoi kauppiaat pois temppelistä. - Tuen vaelluksia ja maaseudun elinkeinoelämän elvyttämistä, mutta kun uskosta tehdään ensisijaisesti rahanlähde, niin hakoteillä ollaan. Rehellisempää olisi vain mainostaa luontoa ja historiallisia kohteita, olivatpa ne sitten uskonnon historiaa tai muuta.
Olemme valmistelleet Enonkosken kuntakummien keskuudessa laajemman vaellustoiminnan käynnistämistä Itä-Suomessa jo joidenkin vuosien ajan. Nyt se näyttää toteutuvan, ja olemme siitä iloisia kuten lähes kaikki Savonlinnan seudun asukkaat. Osanottajia tulee olemaan ensimmäisenä kesänä jo noin 200 henkilöä eri puolilta Suomea.
Tähän vapaaehtoisvoimin tehtävään luontoliikuntatoimintaan pääsee jokainen halukas mukaan liittymällä Pyhät Polut ry:n jäseneksi. Työtehtäviä riittää kaikille ja samalla voi vaikuttaa myös vaellusten sisältöön. Jäseneksi pääsee nimen ja osoitteen ilmoittamalla ja maksamalla pienen jäsenmaksun.
Kutsun kaikki lukijat myös tervetulleeksi yhteiseen vaellusmessuun Enonkosken kirkkoon 13.6. klo 10.00, jolloin kirkko täyttyy kahden vaellusryhmän kulkijoista. Messussa saarnaa I vaellusryhmän opas, rovasti Jorma Kalajoki. Messussa ovat avustajina II vaellusryhmän opas rovasti Aslak Kettunen, Pyhät Polut ry:n puheenjohtaja Veli-Matti Hynninen sekä vaelluksiin osallistuvat muut papit. Messun jälkeen nautitaan muikkusoppaa Enonkosken partaalla.
Pyhät Polut tuo paljon virkeyttä luontomatkailuun ja ensi kesän seurakuntaelämään reitillä Imatra-Enonkoski.
Huh! Olemmeko vielä luterilaisessa Suomessa vai uuspakanuuden poluilla?
Aikoinaan Lutherus naulasi teesinsä julki, kun kirkkokansa niin sokeasti - ilman omakielistä Raamattua - oli ähtenyt jopa ostamaan itselleen kelpoisuutta Jumalan edessä. Luther löysi omakohtaisesti, ettei omalla hartaudenharjoituksilla ja hyvillä teoilla (hänhän oli pitkään harras katolinen munkki) voinut ansaita hyvää omaatuntoa ja pelastusta. Näin Hän kiteytti löytönsä: Ihminen pelastuu yksin Kristuksen ristinkuoleman kautta.
Tällä perustalla Luther seisoi katolisen kirkon paavin ja keisarinkin edessä eikä perääntynyt, sillä Raamatun ydintotuus oli niin vahva kokemus, että hän valitsi jopa vankilatuomion mieluummin kuin luopumisen Raamatun osoittamasta pelastuksen tiestä. Kirkollinen perintö olikin niin mätää, että ihmiset tietämättöminä paremmasta jopa maksoivat (!) taivasosuuksiaan. Itse asiassa Luther käytti hyväkseen tuon ajan kaltereiden takana - ja käänsi Raamatun kansan kielelle (silloin saksaksi). Yhdessä kirjapainotaidon kanssa kansa sai lukutaidon ja Raamatun - eikä ollut enää höynäytettävissä.
Näin tuli Lutheruksesta uskonpuhdistaja. Mikael Agricola toi nämä opit Suomeen - ja tälle pohjalle rakentui tännekin luterilainen kirkko. Vaan missä seilaa luterilainen kirkkomme tänään? Kuulin tänään radiosta raporttia "paluusta kirkon uskoon". Raportin sisältö oli paksua tarinaa - ei sanaakaan Jeesuksesta. Siinähän se ihmisen arki - muuttuu "pyhäksi paikaksi", kun ihminen saa antaa syntisäkkinsä Jeesukselle. Silloin vankilastakin voi tulla pyhä paikka. Enkä yhtään väheksy sitä, että Great Designerin kädenjälki näkyy luonnossa (erityisesti Itä-Suomen luonnossa).
Kyllä Lutherus varmaan kääntyisi haudassaan, jos me lSuomen kristityt alamme palvoa luotua enemmän kuin Luojaamme ja Lunastajaamme. Ei auta meitä vaellukset (vaikka olen vaeltanut ilmaiseksi todella paljon ) eikä auta meitä puiden halailut, kun synti painaa.
Meillähän on Raamattu omalla kielellämme ja sieltä voidaan lukea. Otetaanpa aluksi vaikkapa Paavalin kirje galatalaisille, joka avasi aikoinaan Lutherinkin silmät.
Taitaa olla tässä maassa tilausta uudelle uskonpuhdistukselle.
Korjaus edelliseen:
Sitä paksua tarinaa, mikä tuon vaelluksen tekisi pyhäksi, kuulin siis radiosta eilen. Yritin saada tämän eilen tekstini mtv3:n verkkosivuille, mutta sensuuri iski tosi monta kertaa.